Piirros ihmisestä Suomen kartan päällä.

Vientipolku

Vientipolku johdattaa kirjallisuusviennin pariin ja tarjoaa neuvoja ja vinkkejä käännösoikeuksien myyntiin.

Kirjallisuusviennillä viitataan käännösoikeuksien myyntiin: suomeksi, suomenruotsiksi tai saameksi kirjoitetun kirjan käännösoikeudet myydään ulkomaiselle kustantajalle, joka hankkii teokselle kääntäjän, julkaisee käännetyn teoksen ja vastaa sen laadusta, myynnistä ja markkinoinnista. Prosessissa tarvitaan teoksen lisäksi oikeuksien myyjä, oikeuksien ostaja eli ulkomainen kustantaja, teoksen kääntäjä sekä kaikille näille työkalut.

Oikeuksien myynti

Mitä
myydään?

Maailmalla myy kirja, jonka aihepiirissä on kansainvälistä kosketuspintaa mutta jossa aiheen käsittelytapa on tavalla tai toisella omaperäinen myös kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna. Ulkomailla vetoavat teokset, joissa on käytetty hyväksi kirjailijan suomalaisuutta tavalla tai toisella – tarvitaan siis ripaus tai hiukan enemmänkin suomalaiseksotiikkaa, oli se sitten miljöössä, lähestymistavassa tms. Fiktiossa useimmiten toivotaan kirjan tapahtuvan ainakin osin Suomessa.

Erityisesti tietokirjan kohdalla kansainväliset markkinat kannattaa huomioida jo kirjan ideointi- tai toimitusvaiheessa, esim. laajat viittaukset suomalaisiin henkilöihin tai tapahtumiin eivät välttämättä toimi ulkomailla. Tekstin, ja kuvitetuissa teoksissa myös kuvien ja taiton, täytyy olla viimeiseen asti hiottu.

Agentin tulee hankkia oikeudet kaikkiin niihin teoksen osa-alueisiin, joita hän myy (tekstin lisäksi esim. kuvaoikeudet). Kaikki kuvat tai kuvitukset eivät kuitenkaan toimi kaikissa maissa, joten on varauduttava myös siihen, että ulkomainen kustantaja saattaa haluta teettää kirjaan omalla kustannuksellaan uuden kuvituksen.

Ammattimaisilla agenteilla on listoillaan useita kirjoja ja kirjailijoita, mutta jo parilla teoksella ja hyvällä myyntimateriaalilla pääsee oikeuksien myynnin alkuun.

Kuka
myy?

Kirjan käännösoikeuksia myy tavallisesti joko kirjan julkaisseen kustantamon foreign rights -vastaava, kirjailijaa edustava agentti tai jokin muu taho, joka tekijän/oikeudenomistajan valtuuttamana myy teoksen oikeuksia. Erityisesti pienemmissä ja keskisuurissa kustantamoissa sama henkilö saattaa sekä myydä että ostaa oikeuksia. Agentti/myyjä ja hänen edustamansa kirjailija sopivat keskenään, kuinka käännösoikeuksien myynnistä kertyvät tulot jaetaan.

Ammattimainen agentti on välittäjä, jolla on kattavat kontaktiverkostot ulkomailla sekä kokemusta myyntityöstä ja sopimusneuvotteluista. Joillakin markkina-alueilla agentit käyttävät myös ala-agentteja, jotka tuntevat paikalliset kustantajat ja markkinat.

Jos kirjailija itse päättää alkaa myydä kirjansa oikeuksia, on syytä lähteä matkaan samoin materiaalein ja valmisteluin kuin agentit. Useimmiten ulkomaiset kustantajat toimivat mieluiten suoraan agenttien tai kustantamoiden kanssa, joten on suositeltavaa pyrkiä hankkimaan teokselle agentti.

Kääntäjä on yksi kirjallisuusviennin avainhenkilöistä, joka tuntee myös oman kotimaansa kirja- ja kustannusalaa. Jotkut kääntäjät ehdottavat kirjoja suoraan oman maansa kustantajille.

Oikeuksien myynti on pitkäjänteistä toimintaa, ja on hyvä miettiä etukäteen, paljonko aikaa ja rahaa siihen on valmis panostamaan. Vastauksen tai kustannuspäätöksen saaminen saattaa kestää, mutta kun oikea kirja ja kustantaja kohtaavat, voi tuloksia tulla nopeastikin.

Piirros henkilöstä lukemassa kirjaa.

Kenelle
myydään?

Määrittele tavoite, tee suunnitelma ja huolellinen taustatyö. Mihin maahan ja mille kustantamoille aiot kirjaa tarjota? Mikä kirjassa on ainutlaatuista, mikä siinä kiinnostaa ulkomaista kustantajaa ja lukijaa? Tutki ulkomaisten kustantajien kotisivuja ja julkaisuluetteloja. Millainen kustannusprofiili heillä on? Mitkä kirjat ovat heidän myyntimenestyksiään? Aloita maltillisesti – kaikki kirjat eivät sovellu kaikille kustantamoille tai kirjamarkkinoille, mutta muutamalla sopivalla kustantamolla pääsee jo hyvin alkuun!

Alan nettijulkaisuista löydät tietoa kansainvälisistä kirjamarkkinoista ja kustantajista. FILIn käännöstietokannasta voit tutkia, mitkä ulkomaiset kustantamot ovat julkaisseet suomalaista kirjallisuutta eri maissa. Käännöstietokannasta löytyvät sekä julkaistut käännökset että myydyt käännösoikeudet.

Kirjallisuusagentuurien kotisivuilla on lueteltu agentuurin edustamien kirjailijoiden teosten ulkomaanmyynnit.

Hyödynnä kaikki muutkin käytettävissäsi olevat tiedonhakumenetelmät ja -kanavat sekä olemassa olevat kontaktiverkostosi (esim. tietokirjailijoiden tutkijakollegat, kustantajaverkostot kotimaassa ja ulkomailla). Taustatyö on keskeinen osa vientiprosessia. Kun olet löytänyt sopivan kustantamon, pyri löytämään sieltä oikea henkilö eli ostava kustantaja tai kustannustoimittaja ja hänen yhteystietonsa.

Missä
myydään?

Keskeisimmät myyntipaikat ovat kansainväliset kirjamessut, joille myyntitapaamiset sovitaan etukäteen. Verkostoidu, sillä kirja-alalla mikään ei korvaa henkilökohtaisia kontakteja! Valmistaudu myyntityöhön hyvin: tee ja harjoittele tiivis pitch eli parin kolmen lauseen myyntipuhe. Kirjamessuilla tapaamisille on aikaa enintään puoli tuntia: esittäydy, kysy mitä ulkomainen kustantaja etsii ja esittele sopivat kirjat. Tarjous- ja sopimusneuvottelut käydään pääsääntöisesti sähköisesti, ja myyjän tärkein työväline onkin sähköposti. Tutki, voitko hyödyntää työssäsi oikeuksienmyyntialustoja.

Jos sinulla on kirjamessuilla ostotapaamisia, hyödynnä niissä saatuja kontakteja myyntityössäsi: voit esim. kysyä myyjiltä, kuka heidän talossaan ostaa oikeuksia, onko hän messuilla ja voisiko häntä tavata?

Muista seuranta ja jälkityö kirjamessujen ja/tai yhteydenottojen jälkeen. Päivitysviestejä kannattaa lähettää säännöllisesti mutta maltillisesti. Kerro kustantajille FILIn käännöstuesta.

Piirros kahdesta henkilöstä pöydän ääressä.

Myynnin työkalut

Markkinointimateriaali tulee käännättää ammattimaisella, käännöskieltä äidinkielenään puhuvalla kääntäjällä ja pääsääntöisesti englanniksi, jolloin sitä voi käyttää kaikissa kohdemaissa. Agenttien ja kustantamoiden foreign rights -osastojen kotisivuilla on esimerkkejä markkinointimateriaaleista.

Esittely

Lyhyt esittely kirjasta ja sen tekijästä tai tekijöistä (yhteensä A4). Tuo esille kirjan saamat myönteiset kritiikit, palkinnot, palkintoehdokkuudet, hyvä myynti kotimaassa jne.

Synopsis

Synopsis eli 1–2 liuskan pituinen juonitiivistelmä ja tietokirjan osalta tarvittaessa selityksin varustettu sisällysluettelo.

Näytekäännös

Käytä aikaa oikean kohdan valitsemiseen ja varmista, että näyte on tarpeeksi pitkä ja kattava, jotta lukija saa kirjasta parhaan mahdollisen kuvan.

Lähetä materiaali valitsemillesi kustantajille: kerro lyhyesti kuka olet, mitä myyt ja miksi juuri heille. Ulkomaisille kustantajille lähetetään valtava määrä kirjaesittelyjä sähköpostitse, joten suurin kynnys on saada heidät lukemaan viestisi ja lähettämäsi materiaali. Tee hyvä ja iskevä otsikko ja esittelyteksti, jotta erotut massasta. Valitse huolellisesti kuvat, joita käytät.

Tarjous­neuvottelu
& sopimus

Urpu Strellman, Rajatonta tietoa eli miten viedä suomalaista tietokirjallisuutta ulkomaille:

Lopulta tapahtuu se, minkä eteen on raadettu ja uurastettu: ulkomainen kustantaja lähettää kirjasta tarjouksen. Tarjous sisältää yksinkertaisimmillaan seuraavat asiat:

  • ennakon (yleensä puolet ensimmäisestä painoksesta kertyvistä tekijänpalkkioista)
  • tekijänpalkkioprosentin (usein porrastettuna niin, että prosentti kasvaa myynnin mukaan, ja erikseen kirjan eri formaateista)
  • tiedon kirjan painosmäärästä
  • tiedon kirjan arvioidusta myyntihinnasta.

Koska agentin tarkoituksena on tehdä kirjasta mahdollisimman hyvät kaupat, hän tarkistaa ensimmäiseksi, onko tarjouksen lähettäneen kustantajan kielialueella muita kirjasta kiinnostuneita kustantajia. Heille on ilmoitettava tarjouksesta, jotta he voivat halutessaan tehdä vastatarjouksen kirjasta. Agentti pyrkii luonnollisesti mahdollisuuksiensa mukaan saamaan aikaan huutokaupan, jossa kirjasta kiinnostuneet kustantajat kilpailevat kirjasta: huutokauppa nostaa kirjasta maksettavia ennakoita ja tyypillisesti myös rojaltiprosenttia usein tuntuvasti.

Aina huutokauppaa ei synny, mutta tarjouksen ehdoista voi ja pitää luonnollisesti silti neuvotella: ehdoilla millä hyvänsä kirjaa ei pidä myydä. Kun agentti ja hänen edustamansa kirjailija hyväksyvät kustantajan tarjouksen, kirjan oikeudet kustantajan kielialueelle on myyty. Agentti laatii kustannussopimuksen, jossa kotimaisen kustannussopimuksen tapaan sovitaan erityisesti tekijänpalkkiosta ja sen ennakosta, formaateista, joiden julkaisemiseen kustantaja saa oikeuden, kirjan julkaisuaikataulusta, tekijänkappaleista ja sopimuksen voimassaoloajasta. Tapauksen mukaan sopimuksessa voi olla sovittu myös siitä, että kustantajalla on oikeus myydä eteenpäin kirjan joitakin oikeuksia, esimerkiksi pokkarioikeudet toiselle kustantajalle tai kaikki julkaisuoikeudet saman kielialueen toisella maantieteellisellä alueella (esimerkiksi yhdysvaltalainen kustantaja voi myydä ostamistaan maailman englanninkielisistä oikeuksista haluamansa oikeudet toiselle kustantajalle Britanniaan tai Australiaan ja Uuteen-Seelantiin).

Toisinaan ja aina tarvittaessa sovitaan myös siitä, että oikeudenhaltijan eli kirjailijan tai tämän agentin on saatava luettavakseen käännös ja hyväksyttävikseen kannet. Kun sopimus on neuvoteltu ja allekirjoitettu, agentti lähettää laskun ennakosta ja sen saatuaan tilittää kirjailijalle tälle kuuluvan prosenttiosuuden (tässä on vaihtelua, mutta yleisimmin tekijän osuus on nykyisin Suomessa noin 70–75 prosentin tuntumassa sen mukaan, miten agentuurin työn kuluja on muuten katettu). Kun kirjan käännös aikanaan on ilmestynyt ja se on myynyt niin paljon, että maksettu ennakko ylittyy, kustantaja alkaa tilittää siitä vuosittaisia tai puolivuosittaisia rojalteja.

© Urpu Strellman ja Suomen tietokirjailijat ry 2020

UKK

Käännöstietokannasta voi hakea tietoja ulkomailla julkaistuista suomalaista kirjoista sekä myydyistä käännösoikeuksista. Käännöksiä voi hakea esim. käännöskielen, tekijän, nimekkeen, julkaisuvuoden, genren tai kustantamon nimen mukaan. Myönnetyt käännöstuet kustantaja- ja teostietoineen julkaistaan FILIn kotisivuilla.

Hyödyllistä lisätietoa saa myös FILIn uutiskirjeistä ja some-päivityksistä sekä muiden alan toimijoiden viestinnästä. Ulkomaisten kustantajien yhteystietoja voi hakea kustantamoiden kotisivuilta. FILI ei välitä kustantajien yhteystietoja.

FILIn käännöstietokannasta (julkaistut käännökset ja myydyt oikeudet) ja kotisivuilta löytyvistä tilastoista saa vinkkejä maista, joihin suomalaista kirjallisuutta on myyty, ja kustantajista, jotka ovat suomalaista kirjallisuutta jo julkaisseet. Keskeistä on löytää oikean- lainen kustantaja ja se, että kyseiselle kielelle löytyy kääntäjiä.

Suomen ensimmäinen itsenäinen kirjallisuusagentuuri Elina Ahlbäck Literary Agency ohjeistaa kirjailijoita näin:

Kun otat yhteyttä agentuuriin, kerro lyhyesti itsestäsi ja lähetä kokonainen käsikirjoitus ja juonikuvaus loppuratkaisuineen tai tietokirjan kohdalla sisällysluettelo ja esittely. Voit viestissä kertoa omat ajatuksesi siitä, miksi teos kiinnostaisi ulkomailla, mitä ainutlaatuista teoksessasi on ja onko kirjallasi jo suomalainen kustantaja.

Meille tärkeintä on, että näemme heti kirjan tyylilajin. Jos emme ota kirjaasi edustukseen, se tarkoittaa sitä että emme näe kirjalla olevan kansainvälistä myyntipotentiaalia juuri nyt. Trendit ja kysyntä maailmassa vaihtelevat, ja joskus kyse on ainoastaan ajoituksesta. Tähtäämme aina kirjan oikeuksien myyntiin kaikkialla maailmassa, emme ainoastaan yhdessä tai kahdessa maassa. Kaikilla kirjoilla ei ole yleisöä Suomen ulkopuolella.

Yhteys:

  • Bonnier Rights edustaa valikoituja kauno- ja tietokirjoja ja lasten ja nuorten kirjoja, jotka on julkaistu WSOY-ryhmän kustantamoissa (Bazar, Johnny Kniga, Kosmos, Readme.fi, Tammi ja WSOY). Yhteys: .
  • Ferly edustaa kansainvälistä listaa lasten- ja aikuistenkirjailijoita. Agentuuriin voi olla yhteydessä sähköpostitse:
  • Helsinki Literary Agency ei toistaiseksi ota kirjailijoita omistajakustantamojensa (Gummerus, Schildts & Söderströms, Siltala, Teos) ulkopuolelta.
  • Rights & Brands Licensingin omistavat Moomin Characters, Bulls Licensing ja Otava. R&B-agentuuriin voi ottaa yhteyttä lähettämällä sähköpostia ja esittelemällä itsensä ja kirjansa/tuotantonsa.

Taso vaihtelee suurestikin riippuen agentuurista ja agentuurin tarjoamista palveluista, jolloin tekijän osuus voi olla 65-80 % ja agentin 20-35 %. Lue lisää Urpu Strellmanin kirjasta ”Rajatonta tietoa.”

FILI ei suosittele kääntäjää, vaan ohjaa kyselijät FILIn kotisivulta löytyvään Kääntöpiiriin, jossa kääntäjät pitävät yllä omia yhteystietojaan ja kääntämiensä kirjojen luetteloa. Hakutoimintojen avulla kääntäjiä voi etsiä kohdekielittäin.

Palkkio määritellään kääntäjän ja kustantajan välisessä neuvottelussa ja se vaihtelee maittain, kustantajittain ja teoksen vaativuuden mukaan.

Kirjallisessa sopimuksessa osapuolet sopivat mm. kääntämisaikataulusta, käännöspalkkiosta ja sen maksuaikataulusta sekä mitä kirjan eri julkaisumuotoja (painettu kirja, pokkari, e-kirja, äänikirja jne.) sopimus koskee ja miten niiden käännöspalkkio lasketaan.

Kustantaja voi hakea tukea enintään kääntäjän kanssa sovitun käännöspalkkion verran. Käännöstuki kattaa enintään 70 prosenttia sovitusta palkkiosta. FILIn neuvottelukunta päättää myönnettävistä tuista.

Näytekäännöksen pituus vaihtelee, mutta keskimäärin näytteen pituus on 20-30 sivua. Mitä pidempi käännös, sitä paremman kuvan se teoksesta antaa, mutta käännättäminen on iso investointi. Osa kustantajista haluaa lukea teoksen kokonaan englanniksi, toisille riittää lyhyempi ote.

Teokset, joissa on vähän tekstiä (esim. lasten kuvakirja tai sarjakuva) käännätetään usein kokonaan. Näytekäännöksen laadusta ei pidä tinkiä, ja se tulee käännättää ammattimaisella, käännöskieltä äidinkielenään puhuvalla kääntäjällä.

Käännöstukea suomesta, ruotsista ja saamesta muille kielille voivat hakea vain ulkomaiset kustantajat, joilla on käytössään ammattimaiset levitys- ja markkinointikanavat ja kontaktit paikallisiin jälleenmyyjiin.

Näytekäännöstukea voivat hakea suomalaiset ja ulkomaiset kustantajat ja kirjallisuusagentit. Tuki koskee suomesta, suomenruotsista tai saamesta suoraan muille kielille käännettäviä, Suomessa julkaistuja teoksia.

Kirjamessujen kotisivuilta löytyy ohjeistukset siitä, millä tavoin messuille voi osallistua: omalla messuosastolla, vuokraamalla myyntipöydän messujen Rights Centeristä, ammattilaisvierailijana jne.

Suomen Kustannusyhdistys kokoaa vuosittain Frankfurtin kirjamessuille osaston, johon voivat osallistua SKY:n jäsenet ja tilan salliessa myös yhdistyksen ulkopuoliset toimijat. Lontoon kirjamessuilla on usean vuoden ajan ollut pohjoismainen messuosasto, jonka FILI on koordinoinut yhdessä muiden Pohjoismaiden kirjallisuusvientiorganisaatioiden kanssa.

FILI osallistuu vuosittain tärkeimmille kansainvälisille ammattilaiskirjamessuille. Yleisömessuille osallistumme harkinnan mukaan, esim. jos Suomi on kutsuttu messujen teemamaaksi. FILIn tehtävä on verkostoitua ja välittää kontakteja suomalaisten ja ulkomaisten kirja-alan ammattilaisten välillä sekä seurata kansainvälistä kustantamo- ja kirjallisuuskenttää.

Tapaamme messuilla ulkomaisia kustantajia, kääntäjiä, median edustajia ja muita kirja-alan toimijoita ja kerromme FILIn käännöstuista ja muista yhteistyömahdollisuuksista. Näiden toimien kautta FILI edistää suomalaisen kirjallisuuden vientiä, mutta yksittäisten teosten myynti- ja markkinointityön hoitavat agentit. Onnistuneiden messujen tulokset näkyvät uusina käännöstukihakemuksina ja suomalaisen kirjallisuuden uusina käännöksinä.

Otamme mukaan messuille valikoiman tuoreimpia Suomen kirjallisuuden käännöksiä ja suomen- ja ruotsinkielisiä ajankohtaisia teoksia, joilla on agentti tai muu käännösoikeuksien myyjä ja joista on laadittu englanninkielistä myynti- ja markkinointimateriaalia.

Finnish Literature Exchange.

Vuonna 1977 perustettu Kirjallisuuden vientikeskus FILI edistää Suomen kirjallisuuden käännösten ilmestymistä maailmalla. FILI on kirjallisuusviennin tukiorganisaatio, joka ei itse myy käännösoikeuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa FILIn toimintaa. FILI-osiosta löytyvät linkit FILIn tarjoamiin tukiin kirjallisuusviennin edistämiseksi sekä tärkeimpiin sivuillamme oleviin työkaluihin. Suomen kirjallisuusviennin arvo on liki kolminkertaistunut mittauskaudella (vuodesta 2011 lähtien) ja vakiintunut samalla pysyvästi korkeammalle tasolle. Tietoa ilmestyneistä käännöksistä, kielistä, kääntäjistä ja kustantajista löydät FILIn ylläpitämästä Käännöstietokannasta, joka on lähteenä FILIn kotisivuilta löytyvissä tilastoissa.

Lue lisää kirjallisuusviennistä:

Urpu Strellman: Rajatonta tietoa eli miten vielä suomalaista tietokirjallisuutta ulkomaille (Suomen Tietokirjailijat ry 2020)
Merja Aho ja Stefan Moster: FILIn opas kirjallisuuden kääntäjille (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2021)
Lynette Owen: Selling Rights (8. painos, Routledge 2019)
Lynette Owen (Ed.): Clark’s Publishing Agreements. A Book of Precedents (10. painos, Bloomsbury 2017)